05 syys Univaikeudet heijastuvat mielialaan – rutiinit ja rentoutuminen avuksi nukahtamiseen
Jokainen tarvitsee unta palautuakseen paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Uni kuitenkin häiriintyy herkästi ja seuraukset tuntuvat kaikilla elämän osa-alueilla.
”Uni on kivijalka kaikelle toiminnallemme”, painottaa Härmämedin työpsykologi Sanna Nevala-Jaakonmaa ja kuvailee unta ennen kaikkea aivojen huolloksi. Lyhytkin unettomuus vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, muistiin ja muihin tiedonkäsittelytoimintoihin.
” Ajatus ei yksinkertaisesti juokse samalla tavalla kuin hyvin nukkuneena, ja tunteiden säätely on hankalampaa. Hermostutaan, ärsyynnytään, huolestutaan ja ahdistutaan paljon herkemmin”, Nevala-Jaakonmaa summaa.
Unettomuudesta ja nukahtamisvaikeuksista syntyy helposti itseään ruokkiva kehä. Psyykkinen stressi, huolehtiminen ja ahdistuneisuus estävät unen vaatimaa rentoutumista ja vaikeuttavat nukahtamista. Kun työelämän kiire ja ylikuormittuminen jäävät päälle, hermosto on jatkuvassa käymistilassa.
”Väsyneenä ei jaksa tehdä asioita, jotka yleensä ovat tärkeitä ja mielekkäitä. Helposti nipistetään harrastuksista ja ystävien tapaamisesta, vaikka ne saattaisivat edesauttaa rentoutumista ja unta”, kuvailee Nevala-Jaakonmaa. Ylivireystilaa voi lähteä purkamaan hengitysharjoituksilla, joilla omaa mieltä ohjataan pois huolista ja nukahtamisen pakosta.
”Nukahtamisesta pitäisi koittaa luoda paineeton asia, sillä paine nostaa stressihormonitasoja ja uni karkaa. Nukkumisen sijaan tavoitteeksi kannattaisikin ottaa rentoutuminen.”
Unettomuus tuntuu työelämässä tehottomuutena
Työntekoon unettomuus heijastuu yleensä tehottomuutena, joka vaikuttaa pian myös mielialaan. Kun ajatus ei kulje, muisti pätkii ja keskittyminen herpaantuu, työntekijä saattaa kokea, ettei suoriudu enää työtehtävistään. Tämä lisää huonommuuden tunnetta ja syyllisyyttä, mikä entisestään laskee mielialaa.
”Jos tulevaa työpäivää ja siitä selviämistä murehditaan illalla tai yöllä, kannattaa hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa istua alas, kirjoittaa huolet paperille ja miettiä niihin käytännön ratkaisuja”, Nevala-Jaakonmaa vinkkaa. Konkreettinen toimintasuunnitelma rauhoittaa mieltä ja tuo hallinnan tunnetta silloin, kun asiat kasautuvat mielessä hallitsemattomiksi möykyiksi.
”Näin omia ajatuksiaan voi tarkistella ikään kuin ulkopuolisena. On tärkeää tunnistaa tunteet ja ajatukset pelkkinä tunteina ja ajatuksina – ne eivät ole faktoja tai ennustuksia siitä, mitä tulee tapahtumaan.”
Uniongelmien kanssa ei kannata jäädä painimaan yksin. Jokainen voi tarkastella omia elämäntapoja ja miettiä löytyykö unirytmissä, rentoutumiskeinoissa tai unihygieniassa hiottavaa.
”Jos nämä ovat kunnossa, eikä juo kofeiinipitoisia juomia myöhään ja ulkoilee tai liikkuu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, kannattaa uniongelmien kanssa kääntyä vaikkapa työterveyshuollon puoleen”, ohjeistaa Nevala-Jaakonmaa.