10 maalis Työyhteisösovittelu auttaa löytämään ratkaisuja työpaikan konflikteihin

Jos työyhteisössä ilmenee riitoja, konfliktitilanteita tai ristiriitoja, voi ulkopuolisen ohjaama työyhteisösovittelu auttaa asiassa eteenpäin.  

Kun työpaikalla ilmaantuu konfliktitilanteita, pyritään niitä usein ratkomaan ensin työyhteisön omin voimin. Joskus tilanne voi kuitenkin olla niin kärjistynyt, että tilanteeseen ei saada ratkaisua omin neuvoin, ja tällöin keinoksi voidaan ottaa työyhteisösovittelu. Koulutetun työyhteisösovittelijan ja erillisen sovitteluprosessin avulla konfliktiin pyritään etsimään ratkaisu, joka takaa kaikkien työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun työpaikallaan. 

”Työyhteisösovittelussa ratkotaan erilaisia työhön ja vuorovaikutukseen liittyviä ristiriitoja ja konflikteja, jotka usein alkavat pienistä asioista ja kasvavat helposti suuriksi. Nämä ongelmat voivat elää työyhteisöissä pitkään ja pahentua, ellei niihin puututa,” Härmämedin työnohjaaja ja työyhteisösovittelija Mari Lehikoinen kertoo. 

Tyypillisimmin sovittelun tarve liittyy työyhteisöissä kärjistyneisiin henkilösuhteisiin, epäasialliseen käytökseen, kokemukseen kiusaamisesta tai erimielisyyksiin työyhteisön pelisäännöistä, jotka jatkuessaan voivat myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin. Lehikoisen mukaan tämä taas voi vaikuttaa heikentävästi työntekijöiden jaksamiseen, työmotivaatioon ja sitä kautta myös työn tuloksiin ja tuottavuuteen. 

Kuinka työyhteisösovittelu etenee? 

Työyhteisösovitteluun osallistuvat konfliktin osapuolet sekä sovittelija. Sovittelijan tehtävänä ei ole ratkaista riitaa osapuolten puolesta, vaan toimia puolueettomana keskustelun ohjaajana, fasilitaattorina. Sovittelija vastaa asiallisesta, turvallisesta, kunnioittavasta ja tasapuolisesta keskusteluilmapiiristä ja varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi.  

”Sovittelussa ei etsitä syyllisiä, ei voiteta tai hävitä, eikä olla kenenkään puolella,” Lehikoinen muistuttaa.

Itse sovitteluprosessiin sisältyy neljä erillistä vaihetta. Prosessi alkaa alkuinfolla, jossa sovittelija kertoo sovitteluprosessista, sovittelun periaatteista ja sovittelijan roolista. Paikalla ovat kaikki sovitteluun osallistuvat osapuolet. Alkuinfon jälkeen vuorossa on yksilötapaaminen, jossa kaikki osapuolet saavat kertoa omat tunteensa, ajatuksensa ja näkemyksensä tapahtuneesta. Tapaamisessa käydään läpi myös kunkin osapuolen tarpeita ja toiveita tilanteen ratkaisemiseksi sekä vahvistetaan ja tuetaan osapuolten omaa aktiivisuutta kohti yhteiskeskustelua. 

Yksilötapaamisen jälkeen on vuorossa yhteistapaaminen, jossa keskustellaan sovittelijan ohjaamana kaikista niistä asioista, jotka ovat osapuolten kokemana vaikuttaneet konfliktin syntymiseen. Jokainen osapuoli kertoo asiasta oman näkemyksensä ja kuulee, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Tämän jälkeen keskustellaan toivotusta tulevaisuudesta ja ratkaisuista. “Mistä asioista meidän tulisi yhdessä sopia, että voimme jatkaa työntekoa”.  Kun ratkaisu on löydetty, sovittelija kirjaa osapuolten yhdessä sopimat konkreettiset ja tekojen tasolla toimintatavat ylös.  

Kun sovittelusta on kulunut n. kaksi kuukautta, pidetään yhteinen seurantatapaaminen, jossa keskustellaan, miten sovituista toimintatavoista on pidetty kiinni.  

”Kaiken kaikkiaan sovittelu on oppimisprosessi, jossa parhaimmillaan työyhteisö ja sen jäsenet oppivat kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia, käsittelemään ristiriitoja sekä keskustelemaan rakentavalla tavalla. Kun nämä taidot ovat hallussa, paranevat mahdollisuudet myös kehittää entistä vahvempaa työyhteisöä ja yhteisöllisyyttä. Sovitteluprosessista voi myös saada työkalun, joiden avulla työyhteisössä käsitellään jatkossa vastaavanlaisia konflikti- tai riitatilanteita,” Lehikoinen kertoo. 

Kuinka työyhteisösovitteluun pääsee? 

Lehikoinen muistuttaa, että työyhteisösovittelu on aina koulutetun ammattilaisen työtä. Hän on itsekin suorittanut työnohjaajille suunnatun työyhteisösovittelijakoulutuksen (30op).  

“Härmämedissä työyhteisösovittelu ja työnohjaus ovat työterveyttä tukevia lisäpalveluita. Sovittelut saadaan käynnistymään nopeallakin aikataululla, ja koko sovitteluprosessi saadaan vietyä läpi keskimäärin 2 kuukaudessa. Mikäli asiakasyritys ja työterveyden moniammatillinen tiimi yhdessä näkevät, että työyhteisösovittelu olisi sopiva työkalu yrityksen tilanteen parantamiseksi, ottaa työterveyshoitaja minuun yhteyttä. Tämän jälkeen minä sovittelijana otan yhteyttä yritykseen, jotta prosessi saadaan käynnistettyä.”