25 marras Työntekijöiden mielenterveyteen satsaaminen kannattaa – työpsykologi auttaa ratkomaan yksilön ja yhteisön haasteita
Nykypäivän työelämää värittävät erilaiset vaatimukset ja haasteet. Tämän on huomannut työssään myös Härmämedin työpsykologi Tanja-Tuulia Talvitie, joka uskoo suurimpien haasteiden syntyvän työelämän jatkuvasti kasvavasta intensiivisyydestä ja vaativuudesta.
”Psykologien keskuudessa sanotaan usein, että burnout on nykyajan työtapaturma”, kertoo Talvitie.
”Työelämän suurimmat haasteet ovat ehdottomasti mielenterveysperustaisia, ja suuri osa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä ja pitkistä sairauslomista johtuukin mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Nämä ovat työnantajalle merkittävä kustannus ja siksi jokaisen eteenpäin katsovan yrityksen pitäisi sijoittaa työntekijöidensä mielenterveyteen.”
Yleinen keskustelu mielenterveyteen liittyvissä asioissa on lisääntynyt, mutta yritykset panostavat usein kuitenkin vielä enemmän fyysiseen työkykyyn esimerkiksi fysioterapian muodossa.
“Tämä on myös tärkeää, mutta työkykyä tulisi katsoa kokonaisuutena. Mielenterveyteen sijoitetut eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Ennaltaehkäisyyn apua työpsykologilta
Työpsykologi voi auttaa työelämän hektisyyden ja siitä johtuvan väsymyksen selättämisessä monella tasolla. Yksilötasolla auttaminen on varmasti tunnetuin työpsykologin palveluista.
”Tarkoitus ei ole antaa terapiaa, vaan näiden yhteydessä puhutaan ohjaus- ja neuvontakäynneistä. Lyhyt hoitojakso ei toki kaikille riitä ja tarvittaessa ohjaamme asiakkaita myös eteenpäin”, toteaa Talvitie ja muistuttaa, että moneen asiaan riittää muutamakin käynti.
Talvitien mielestä on olennaisinta muistaa, että ennakointi tulee aina edullisemmaksi ja on pitkällä tähtäimellä myös järkevämpää. Työpsykologit ovatkin mielellään mukana tekemässä työelämästä vähemmän kuormittavaa niin yksilö- kuin yhteisötasolla esimerkiksi työnohjauksia, koulutuksia, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia vetämällä.
”Työpsykologin osallistuminen työpaikkakäynnille auttaa tunnistamaan riskejä jo ennen kuin haasteet jaksamisessa alkavat näkyä sairauspoissaoloina”, Talvitie huomauttaa.
” Härmämedin visio on, että työpsykologi olisi työpaikalla samalla tavalla näkyvä henkilö kuin työterveyshoitaja, työterveyslääkäri tai työfysioterapeuttikin. Tämä madaltaisi kynnystä vastaanotolle hakeutumisessa, kun vastassa olisi jo entuudestaan tutut kasvot. On myös todennäköisempää, että silloin uskalletaan tulla ajoissa eivätkä ongelmat ole ehtineet vyöryä vielä niin isoiksi.”
Palautuminen edesauttaa jaksamista
Jaksamisasioiden ratkaiseminen vaatii usein keskustelua työnantajan kanssa. Jos on ajauduttu uupumiseen saakka, tilanteen korjaaminen vaatii keskustelua siitä, miten työtä voidaan tehdä jatkossa kestävällä pohjalla ja miten työhön palaaminen toteutetaan.
”Tärkeintä on muistaa, että työuupumus ei ole yksilön ongelma. Työnantajan tulee luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö”, korostaa Talvitie. Työnantajan tehtävä on siis määritellä työlle selkeä aika ja paikka. Työntekijän tehtävä puolestaan on huolehtia omasta työkyvystä sekä palautumisesta.
Talvitien mukaan palautuminen on jopa merkittävämpää kuin tapahtunut kuormitus. Etätyön yleistyminen vaikuttaa osaltaan siihen, että työpäivän aikainen palautuminen on vähäistä, kun esimerkiksi tauoista tingitään.
”Palautumista ei kuitenkaan voi sysätä yksilön vastuulle. Jos kuormitus on liiallista, niin sitten se yksinkertaisesti on liiallista”, Talvitie linjaa.
”Palautuminen on yksilöllistä, mutta perusperiaatteet ovat kaikille samat. Lepo, uni ja rentoutuminen ovat tärkeimpiä. Myös psykologinen irrottautuminen työstä on tosi tärkeää. Olisi ihanaa, että jokaisella olisi vapaa-ajalla jotain sellaista, mikä saisi ajatukset pois töistä. On uupumukselle altistavaa, kun työajatukset seuraavat kotiin.”