15 kesä Työnohjauksen avulla mahdollista kirkastaa työntekijän perustehtävää – ja tuoda yritykselle laadullista varmuutta

Työnohjauksessa on perin pohjiltaan kyse oman työn tutkimisesta ja tarkastelusta. ”Tarkoituksena on oppia omasta työstä ja sitä kautta myös kehittyä siinä”, tarkentaa Härmämedin työnohjaaja Mari Lehikoinen. Työnohjausta on mahdollista toteuttaa niin yksilölle, ryhmälle kuin koko työyhteisöllekin. ”Työnantajalle työnohjaus on erinomainen tilaisuus varmistaa työn laadukkuutta, sillä työnohjauksen avulla työntekijät pysyvät paremmin toteuttamaan perustehtäväänsä, mikä parhaimmillaan tarkoittaa työntekijälle työssä jaksamista ja asiakkaalle laadukkaampaa palvelua.”

Perustehtävän kirkastaminen onkin työnohjauksen yksi kantavista teemoista: ”Kun työnkuva on selkeä, jaksamme työssä myös paremmin. Tiedämme paremmin sen, mitä meiltä vaaditaan ja toisaalta sen, mitä meidän ei ole pakko pyrkiä itse hoitamaan”, toteaa Lehikoinen ja jatkaa: ”Toki käymme läpi muitakin työn alueen teemoja, sen mukaan, mikä työssä juuri sillä hetkellä tekijäänsä puhututtaa tai mietityttää.”

Ulkopuolisen apu voi auttaa oivaltamaan uusia näkökulmia työntekoon

Kuten muissakin työterveyshuollon palveluissa, pyritään työnohjaustakin toteuttamaan mahdollisimman ennaltaehkäisevästi. ”Ihanteellisinta olisi, jos asioiden äärelle pystyttäisiin pysähtymään jo ennen kuin kuormitukseen tai jaksamiseen liittyvät haasteet nousevat liian kuormittavina pintaan. Ihannetilanne olisi, jos työnohjausta voitaisiin pitää esimerkiksi toimintasuunnitelmissa mukana, jolloin työnohjauksellisen tuen tarve voitaisiin nostaa esimerkiksi kehityskeskusteluissa esiin, avaa Lehikoinen.

Usein työnohjauksen tarve huomataan kuitenkin työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa käytyjen keskustelujen kautta. ”Härmämedin ammattilaiset kykenevät kyllä tunnistamaan, milloin työnohjaus on oikea työkalu tai toisaalta, milloin parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi työpsykologin apu.” Nykyään työ on useilla aloilla sirpaleista ja se koostuu monista erilaisista kokonaisuuksista, joita tulee jatkuvasti lisää perustehtävänkuvaan. ”Työnohjauksen tavoitteena onkin juuri vastata tähän ongelmaan selkeyttämällä perustehtävää ja sitä kautta vahvistamaan ammatti-identiteettiä ja työssä jaksamista. Tyypillisimpiä työnohjauksellisia teemoja ovat muun muassa työnhallintaan, ajankäytön hallintaan tai osaamisen täydentämiseen liittyvät teemat”

Usein ihmetellään, että miten täysin ulkopuolinen henkilö pystyy ohjaamaan asian ammattilaista työssään. ”Työnohjaaja on työnohjauksessa työnohjausprosessin asiantuntija ja ohjattava oman työnsä asiantuntija. Työnohjaajan tehtävä on auttaa ohjattavaa tunnistamaan oman työn haasteita, kuormitustekijöitä ja kehittämiskohteita. Emme lähde ohjaamaan sorvaajalle sorvaamista”, Lehikoinen toteaa. Usein jo oman työn sanoittaminen avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia oivaltamiseen: ”Se kuitenkin vaatii pysähtymistä asian äärelle, ja sitä varten me olemme auttamassa ja jäsentelemässä asiaa asiakkaan tukena”, Lehikoinen kiteyttää.