12 huhti Työkykyneuvottelun avulla työntekijöiden pysyvät työkuntoisina pidempään

Työkykyneuvottelu, jota aikaisemmin on kutsuttu myös kolmikantakeskusteluksi, on erinomainen keino selvittää, millä keinoilla työntekijän työkykyä tai töihin palaamista voitaisiin edistää. Neuvottelussa on perinteisesti mukana työntekijän lisäksi työnantajan edustaja ja työterveyslääkäri sekä työterveyshoitaja. ”Lisäksi tilanteesta riippuen mukana voi olla työpsykologi tai työfysioterapeutti”, täydentää työterveyshuollon erikoislääkäri Janina Yliluoma.

Perimmäinen tarkoitus työkykyneuvottelussa on selvittää, millaisia toimia työpaikalla voitaisiin tehdä, jotta työntekijä voisi palata omaan työhön sairasloman jälkeen tai jatkaa työtä terveydellisistä ongelmista huolimatta. ”Pitkien sairaslomien jälkeen on hyvä pohtia, millä tavalla sairaus tulee mahdollisesti vaikuttamaan työntekoon. Ei kuitenkaan tarvitse olla sairaslomaa taustalla, vaan oikeastaan olisi hyvä tarttua haasteisiin heti, kun ne havaitaan. Ennaltaehkäisy on tässäkin, kuten työterveyshuollossa yleensäkin, tärkeässä roolissa”, toteaa Yliluoma.

Keskiössä työntekijän tarpeet, mutta työnantajakin saa arvokasta tietoa

Työkykyneuvottelu voidaan järjestää niin työntekijän, työnantajan kuin työterveyshuollon edustajan aloitteesta. Työhön liittyvät haasteet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai yleisesti jaksamiseen liittyviä. ”Tarkoituksena on keskustella, jos työtä olisi mahdollista muokata niin, että palaaminen sairasloman jälkeen olisi mahdollista matalammalla kynnyksellä. Näin olisi mahdollista palata töihin tai välttää pitkät sairaslomajaksot kokonaan, sillä palautuminen olisi osittain mahdollista myös työssä, kun kuormitus ei olisi niin voimakasta”, Yliluoma avaa.

Tilanne tarjoaa erinomaisen paikan avoimelle keskustelulle. Keskiössä on aina työntekijän tilanteen läpikäyminen, hänen auttamisensa sekä käytännön toimenpiteiden suunnittelu tilanteen parantamiseksi. ”Samalla kuitenkin työnantaja voi saada arvokasta tietoa työn kuormittavuutta lisäävistä tekijöistä laajemmalti kuin vain neuvottelussa mukana olevan työntekijän kohdalla. Neuvotteluiden avulla työntekijät pysyvät kauemmin työkykyisinä.”

Vaikka työkykyneuvottelun hyödyntäminen onkin jo kovin yleistä, yksittäiselle työntekijälle se voi olla ainutkertainen ja jopa hieman jännittävä tilanne. Yliluoma muistuttaa kuitenkin, että tarkoituksena on auttaa ja tukea työntekijää, ei syyllistää tai yrittää löytää syitä haasteille työntekijästä. ”Neuvotteluissa ei käydä läpi terveyshistoriaa, vaan asiat käydään läpi vain siinä mittakaavassa kuin on välttämätöntä. Kaikilla läsnä olevilla on vaitiolovelvollisuus ja neuvottelusta tulee kaikille osapuolille muistio, jossa on kirjattuna sovitut toimenpiteet ja seurattavat asiat. Neuvottelu käydään aina positiivisessa ja lempeässä hengessä, joten sitä ei tarvitse jännittää. On kaikkien osapuolien etu, että työntekijät pysyvät työkykyisinä mahdollisimman pitkään”, Yliluoma summaa.