10 tammi Tipattomuus antaa tilaa tunteiden tutkiskeluun
Tipaton tammikuu on varmasti kaikille tuttu uuden vuoden perinne, jossa alkoholin käytöstä luovutaan kokonaan tammikuun ajaksi. Tilastojen mukaan innokkaimpia tipattoman tammikuun viettäjiä ovat nuoret aikuiset sekä 35-49-vuotiaat. Vastikään mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon suorittanut Härmämedin työterveyshoitaja Sari Kujanpää kaipaa tipattoman tammikuun käsitteeseen uudenlaista tuulahdusta.
”Haluaisin kääntää ajatusta niin, että tipaton tammikuu ei olisikaan työporukan veto tai pelkkä merkintä kalenterissa. Se voisi olla hetki, jolloin ihmiset voisivat rauhassa opetella tunnistamaan omia tunteitaan, kun alkoholi ei ole niitä tavalla tai toisella sotkemassa. Voitaisiin puhua tipattoman tammikuun sijaan vaikkapa tunnista tunteesi -tammikuusta”, Kujanpää maalailee.
Avointa puhetta alkoholista
Kujanpää kokee mielenterveys- ja päihdetyön sydämen asiakseen. Ammattitutkinnon suorittaminen on antanut arkeen ennen kaikkea uudenlaista rohkeutta alkoholinkäytöstä keskustelemiseen.
”Kyllä ihmiseltä voi kysyä, paljonko sitä alkoholia kuluu. Ei siitä kukaan rikki mene”, Kujanpää linjaa ja toteaa opintojen vahvistaneen käsitystä siitä, että mielenterveys- ja päihdetyötä on usein vaikea erottaa toisistaan.
”Usein nämä asiat menevät käsi kädessä, sillä mielenterveysongelmat vaikuttavat alkoholinkäyttöön ja alkoholinkäyttö puolestaan lisää mielenterveysongelmia. Tipaton tammikuu onkin hyvä hetki miettiä, mitä minulle ja alkoholin käytölleni kuuluu – kumpi vie, minä vai viina”, kiteyttää Kujanpää.
Tipattomalle oikeista syistä
Tipattoman tammikuun aikana on hyvä kuulostella, miltä tipattomuus oikeasti tuntuu: Olenko virkeämpi tai tarmokkaampi? Olenko ärtyneempi? Olenko aikaansaavampi, nukunko paremmin? Siedänkö perhe-elämän haasteita paremmin vai huonommin? Tipatonta tammikuuta tulisikin Kujanpään mielestä viettää ennen kaikkea oman itsensä vuoksi, ei näyttääkseen työkavereille, työnantajalle tai läheisille.
”Onko syy tipattomalle tammikuulle oikea, jos mennään hampaat irvessä ja koitetaan väkisin raapia kasaan ne tammikuun tipattomat 31 päivää? Tipaton tammikuu ei varsinaisesti palvele tarkoitustaan, jos aletaan jo hyvissä ajoin suunnitella, minkä korkin narauttaa auki heti helmikuun ensimmäisenä päivänä.”, niputtaa Kujanpää.
”Tipattoman tammikuun ei tulisi olla suoritus, vaan mahdollisuus tutustua itseensä.”
Seurajuoma vai lääke yksinäisyyteen?
Alkoholinkäytöstä puhuttaessa ei Kujanpään mielestä niinkään ole tärkeää se, kuinka paljon sitä käytetään, vaan millaisissa tilanteissa sitä käytetään.
”Kuuluuko alkoholi seuralliseen illanviettoon vai kuuluuko se siihen, että juo yksin autotallissa kaikilta piilossa? Ei mielestäni tarvitse huolestua, jos lasillinen illanvietossa maistuu hyvältä ja siitä tulee kiva fiilis. Jos sen sijaan juomisesta on hauskuus kaukana ja ensimmäiset hörpyt pitää juoda väkisin, voi olla syytä pysähtyä miettimään omaa alkoholinkäyttöään. Lääkitäänkö sillä esimerkiksi yksinäisyyttä tai pettymystä”, haastaa Kujanpää ja kertoo huomanneensa, että usein ihmisten on vaikea myöntää, että alkoholi on ottanut elämästä liian suuren roolin.
”Ongelmia alkoholin kanssa ajatellaan herkästi heikkoutena. Sitähän se ei ole, vaan hoidettava sairaus muiden joukossa.”
Tipattomuus ei katso kalenteria
Tammikuu lähestyy pian puoltaväliä, mutta tipattoman tunteisiin tutustumisen voi Kujanpään mielestä aloittaa milloin vain.
”Sehän voi olla vaikka hörpytön helmikuu. Tärkeintä olisi kuitenkin käyttää aikaa omien tunteiden tutkiskeluun. Tuntuu se tipattomuus sitten hyvältä tai pahalta, voi asiasta jutella esimerkiksi työterveydessä. Asioiden ääneen sanominen usein helpottaa ja sitten päästään miettimään mitä siellä tunteiden takana on. Ja jos tipattomuus epäonnistuu, voidaan pureksia syitä yhdessä ja miettiä, miten tästä jatketaan eteenpäin”, Kujanpää toteaa ja muistuttaa, että aina on mahdollista sekin, että tipattomuus jää päälle.
”Tilastojen mukaan jopa 66 prosenttia tipatonta viettäneistä on jatkanut tipattomuutta helmikuun puolelle ja vielä siitäkin eteenpäin.”