12 huhti Psykososiaalisiin haasteisiin tarttuminen ennaltaehkäisee sairaslomia ja parantaa työntekijöiden jaksamista

Työelämässä psykososiaalisia haasteita saattaa ilmetä useiden erilaisten taustasyiden vuoksi. Taustalla voi olla esimerkiksi työn sisältöön, työyhteisön toimivuuteen, tiedonkulun sujuvuuteen, esihenkilön tukeen sekä vuorovaikutukseen ja työn järjestelyyn liittyvät teemat. ”On tärkeää pohtia, onko työpaikalla olosuhteet tehty riittävän toimiviksi ja tukemaan onnistuneesti työntekijöiden jaksamista”, kertoo Härmämedin työpsykologi Sanna Nevala-Jaakonmaa. Työterveyshuollossa näihin haasteisiin tartutaan, mutta huomioon otetaan kokonaisvaltaisesti myös työn ulkopuolisen elämän mahdolliset haasteet ja käytössä olevat resurssit: ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen, se miten palaudut vapaa-ajalla ja millaiset psyykkiset resurssit on hyödynnettävissä, vaikuttavat suoraan myös työssä jaksamiseen.”

Nykypäivän työelämässä psykososiaalisten haasteiden syitä ovat usein jatkuva kiire, paine ja riittävien resurssien puute. ”Kun yhdelle ihmiselle valuu liiallinen työmäärä resurssipulan vuoksi, työn laatu saattaa kärsiä, mikä taas vuorostaan voi johtaa itsetunnon ja ammatillisen identiteetin haasteisiin”, toteaa Nevala-Jaakonmaa. Tärkeää olisikin päästä näistä aiheista puhumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä jos tuntemusten kanssa jää yksin, se usein vain pahentaa tilannetta. ”Meillä Härmämedissä halutaan auttaa jäsentämään sitä, mikä työssä mahdollisesti kuormittaa, mitkä ovat omat voimavarat ja mitä kokee työssä merkityksellisenä. Ensisijaisesti kannustamme puhumaan oman esihenkilön kanssa haasteista, mutta yritämme aina yhdessä miettiä myös, miten asiakas itse voisi lisätä omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan esimerkiksi rentoutumisen, stressinhallintataitojen ja rajojen vetämisen avulla.”

Täytyy kuitenkin muistaa, että yksilö pystyy itse omaan tilanteeseensa vaikuttamaan vain tiettyyn rajaan asti. Ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää, että työnantajataholla kartoitettaisiin mahdollisia kuormitustekijöitä ja tunnistettaisiin niihin liittyviä riskejä. ”Me työterveyshuollossa olemme mielellämme apuna työpaikkaselvityksissä. Selvityksen jälkeen tärkeää on, että työnantaja tarttuisi konkreettisesti ongelmakohtiin”, tarkentaa Nevala-Jaakonmaa. Ennaltaehkäisyn avulla pystytään suojaamaan ja ylläpitämään työkykyä, mikä luonnollisesti vähentää tarvetta pitkille sairaslomille. Tärkeää on myös muistaa, että myös esihenkilöillä olisi riittävästi aikaa ja resursseja ongelmien selvittämiseen ja tukena olemiseen työntekijöilleen.

Liiallinen vaativuus itseään kohtaan on yleistä

Jatkuva kiire, kova työtahti, keskeytykset ja muut stressiä aiheuttavat tekijät voivat pitkittyneinä vaikuttaa myös fyysiseen jaksamiseen ja aiheuttaa jopa fyysisiä kiputiloja. ”Myös esimerkiksi muistiongelmia tai tarkkaivaisuuteen liittyviä häiriöitä voi syntyä, kun työtä ei pystytä rauhoittamaan”, Nevala-Jaakonmaa kertoo. Kun työssä joutuu tekemään useampaa asiaa samanaikaisesti ja pallottelemaan tehtävien välillä, käy helposti niin, että tehtävät jäävät puolitiehen, mikä taas voi aiheuttaa helposti lisää stressiä ja huonommuuden tunnetta: ”Tällä tavalla helposti kehkeytyy negatiivinen kierre, jossa kyse ei useinkaan ole työntekijän osaamisesta, vaan kohtuuttomista vaatimuksista.”

Nevala-Jaakonmaa kehottaakin rohkeasti ottamaan puheeksi oman jaksamattomuuden, ylikuormituksen ja haasteet: ”Ihmiset ovat kovin vaativia itseään kohtaan ja sinnittelevät vähän liiaksikin itsekseen näiden asioiden kanssa. Meillä Härmämedissä pääsee matalalla kynnyksellä juttelemaan ottamalla ensimmäisenä yhteyttä omaan työterveyshoitajaan, joka ohjaa sitten eteenpäin työterveyspsykologille.”