23 elo Kuormitusmittaukset edistävät työhyvinvoinnin kehittämistä
Härmämedin työfysioterapeutti Irene Vuoristo ja MSK Groupin työsuojelupäällikkö Teemu Suokko ovat kehittäneet kuormitusmittausta jo lähes kymmenen vuoden ajan. Kuormitusmittausta hyödynnetään MSK Groupin kaikissa yrityksissä ja tulokset ovat olleet todella hyviä. Kuormitusmittausten ansiosta työntekijöiden työkuormitus on keventynyt, sairauspoissaolot vähentyneet, työhyvinvointi kohentunut ja tuotannon tehokkuus lisääntynyt.
Vuoriston ja Suokon tehtävänä on siis ollut tutustua erilaisiin työtehtäviin ja tuottaa tietoa, joka tuo kuormituksen näkyväksi. Tämä on rikastanut valtavasti myös Vuoriston omaa työtä työfysioterapeuttina.
Sekunnin tarkkaa työtä
”Olisi ihannetilanne päästä purkamaan työtehtävien kuormittavuutta ja tutustumaan työtehtäviin näin syvällisesti kaikissa asiakasyrityksissä. Työkykyongelmien ratkominen ja vuoropuhelu asiakkaan kanssa on paljon rikkaampaa silloin, kun tunnen työntekijät ja työtehtävät.”
Työn kuormitusta voi nykyään mitata eri tavoin esimerkiksi älyvaatteita hyödyntämällä, mutta Vuoristo ja Suokko ovat kokeneet toimivimmaksi kehittämänsä tavan, jossa pyritään selvittämään työn kokonaiskuormitus videomateriaalia hyödyntämällä. Käytännössä Vuoristo siis seuraa työntekijän työpäivää kameran kanssa ja kuvaa kaikki mahdolliset työvaiheet.
”Menen esimerkiksi kokoonpanotyötä tekevän Matti Meikäläisen työpisteelle ja kuvaan hänen työtään. Jos Matti tekee koko päivän samaa työtä, usein puolen tunnin kuvaus riittää. Jos työ on oikein vaihtelevaa, niin olen saattanut kuvata puolikkaan tai kokonaisenkin päivän”, Vuoristo havainnollistaa.
Kuvauspäivän jälkeen alkaa Vuoriston ja Suokon varsinainen työ. Työ puretaan videon avulla osiin ja kellotetaan, kuinka paljon työpäivästä vaikkapa Vuoriston esimerkin Matti Meikäläinen on etukumarassa, kauanko kädet hartiatason yläpuolelle nostettuna tai kuinka suuren osan kyykyssä tai polvillaan.
”Työn kuormittavuus syntyy siis siitä, kuinka suuren osan päivästä työntekijä on erilaisissa kuormittavissa asennoissa”, Vuoristo summaa.
”Ei ole haitallista, jos työtä tehdään välillä kuormittavassa asennossa, mutta pitkäkestoinen kuormittavassa asennossa työskentely voi jo edesauttaa työkykyyn vaikuttavien vammojen syntymistä. Jos työpäivästä ollaan vaikkapa 38 prosenttia selkä etukumarassa, on se merkittävä osaa päivittäisestä työajasta.”
Sairauspoissaolot kuriin
Tällä hetkellä Härmämedissä ei tehdä kuormitusmittausta vielä muille kuin MSK Groupille, jossa mittauksia on toteutettu kokoonpanotyöstä hitsaajiin ja toimistotyöntekijöistä varastotyöntekijöihin. Osa työtehtävistä on sellaisia, että kuormittavuutta ei voi nopeilla ratkaisuilla vähentää.
”Kuormitusmittauksen ansiosta työnantaja pääsee perille työn todellisesta kuormittavuudesta. Näin pystytään myös pohtimaan, voisiko työskentelyasentoa muuttaa vähemmän kuormittavaksityöpistettä kehittämällä”, Vuoristo toteaa.
MSK Group on reagoinut kuormitusmittausten tuloksiin vauhdikkaasti esimerkiksi nostopöytiä hankkimalla tai työnkierron suunnittelulla, ja tulokset puhuvat puolestaan.
”Tuki – ja liikuntaelin sairauksia on onnistuttu vähentämään vuosien saatossa”, linjaa Vuoristo.
Kuormitusmittauksen avulla on tehty myös positiivisia havaintoja.
”Esimerkiksi joidenkin kokoonpanotöiden osalta on huomattu, että hyvin suunnitelluilla työpisteillä kuormitus on kropan käytön kannalta optimaalista.”
Työnkierrosta apu kuormitukseen
Tällä hetkellä Vuoriston vastaanotolla korostuvat eniten olkapää- ja kyynärpäävammat, jotka voivat pahaksi päästyään pitkittyä.
”Säädettävät nostopöydät ja muut apuvälineet ovat ehkä yleistyneet niin, että selkävaivojen määrä on aiempaa vähäisempi vastaanotollakin. Kokoonpanotyö saattaa vaikuttaa kevyeltä, kun siinä ei esimerkiksi käsitellä raskaita taakkoja, mutta siinä kuormittavuus syntyykin tuhansista toistoista. Erilaiset pienet kierrot ja nostot rasittavat käsiä ja olkapäitä tuntuvasti”, Vuoristo arvioi.
Sairausloman ja kuntoutuksen avulla oireet helpottavat, mutta vamma uusiutuu herkästi jos ihminen palaa samaan kuormittavaan työtehtävään, johon oireet liittyvät. Muutosta voi hakea työasennon muuttamisella, apuvälineillä, työn tauottamiselle ja erilaisilla vastaliikkeillä, mutta yksi tehokkaimmista keinoista on työnkierto.
”Jos työnkierto on mahdollista, se voi tuoda merkittävää helpotusta pitkittyneiden vammojen kanssa tuskailevalle työntekijälle. Eri tavalla kuormittavan työn tekeminen vaikka puolikkaan työpäivän ajan saattaa parantaa tilannetta jo merkittävästi.”
Kuormitusmittaus antaakin hyvät eväät työnkierron suunnittelulle, sillä se kertoo faktoihin pohjautuen mihin työtehtävään siirtyminen toisi sopivaa vaihtelua. Samalla tavalla kuormittavuusmittauksen avulla voi löytyä korvaava työtehtävä vaikkapa olkapäävammasta kärsivälle työntekijälle.
Työterveyshuollon yksi tärkeimpiä tehtäviä on tuntea ja tietää, millaista työtä asiakkaat työpaikoillaan tekevät. Työkykyyn liittyvien ongelmien ratkaiseminen on helpompaa, kun oikeasti tunnetaan työ ja sen vaatimukset. Kuormitusmittauksen myötä Vuoristo onkin pystynyt sukeltamaan syvemmälle MSK Groupissa suoritettaviin työtehtäviin kuin perinteisellä ergonomiakäynnillä.
”Antoisinta on ollut se, että olen oikeasti päässyt työpaikalle seuraamaan, mitä kaikkea työhön kuuluu.