15 kesä Hybridityöskentelyn avulla mahdollista saada niin työyhteisön tuki kuin mahdollisuus työrauhaan

Hybridityöskentely on viimeisien vuosien aikana tullut monille työpaikoille osaksi päivittäistä arkea. Kyse on lähityön ja etätyön yhdistämisestä, mikä on lisännyt paljon joustavuutta työn tekemiseen ja sen suunnitteluun. ”Hybridityön yleistyminen on lisännyt monilla myös työhyvinvointia ja psyykkistä jaksamista, sillä esimerkiksi perhe- ja työelämän yhteensovittaminen helpottuu”, kertoo Härmämedin työterveyshoitaja Helinä Ojanperä ja täydentää: ”etuina on ehdottomasti myös vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työympäristön monipuolistuminen.”

Täysipäiväisesti tehty etätyö on kuitenkin jäänyt poikkeusajan jälkeenkin monille tavaksi, josta on ollut vaikea siirtyä lähityöhön edes osittain. Paluu työpaikoille on joissain työyhteisöissä aiheuttanut jopa vastarintaa. Pelkästään etänä työskentelyssä on myös haittapuolia, jotka on hyvä tiedostaa. ”Johtamiselta ja esihenkilötoiminnalta vaaditaan paljon, että keskusteluyhteys saadaan pidettyä aktiivisena. Etänä työyhteisön tuki on usein heikompaa, kun kynnys ottaa toisiin yhteyttä kasvaa”, toteaa Ojanperä.

Työn ja vapaa-ajan erottaminen sekä taukojen pitäminen voivat myös vaikeutua tehdessä pelkästään etätyötä. ”Herkästi tilanne menee siihen, että työt ovat silmien alla jatkuvasti ja ruokataukokin pidetään koneen ääressä. Psyykkisen kuormituksen kannalta mikrotauotkin olisivat todella tärkeitä ja töistä pitäisi päästä irtaantumaan kunnolla myös työpäivän aikana”, Ojanperä muistuttaa.

Halu palata lähityöhön lähtee hyvästä työilmapiiristä

Asiantuntijatyön haasteena on laajalti ollut innottomuus palata lähityöskentelyyn. ”Halu palata lähtee syvältä työpaikan kulttuurista ja terveestä työilmapiiristä. Kun asiat ovat kunnossa, henkilöstön on helpompi palata eikä nouse tarvetta tehdä töitä yksin”, Ojanperä kertoo. Kun luottamus ja yhteys lähiesihenkilöön on pysynyt etätyöskentelyn aikana, niin sitoutuminen työpaikkaan ja -yhteisöön säilyvät. ”Jos etätyöaikana on jätetty oman onnensa nojaan, niin miksipä sitä kaipaisi enää työpaikallekaan. Varmasti tulee tunne, että ei ole merkitystä, tekeekö työtä läsnä vai yksikseen kotona.”

Näissä tilanteissa, kun vastahakoisuutta lähityöskentelyä kohtaan ilmenee, on hyvä vaihtoehto hybridimalli. ”Se on eräänlainen kompromissi, jos työntekijä on haluton tulemaan lähityöhön. Hybridissä yhdistyy molempien mallien parhaimmat puolet. Toisaalta saadaan tukea ja sosiaalisia kontakteja, mutta tarvittaessa pääsee tekemään kotiin omaan rauhaan töitä, jos kokee sen olevan tehokkaampaa”, kertoo Ojanperä.

Hybridityöskentelyn onnistumiseen vaaditaan siihen soveltuvaa työnkuvaa, toimivia työvälineitä ja yhteyksiä sekä luottamusta työnantajan ja työntekijän välille. ”Tärkeässä roolissa ovat myös pelisäännöt siitä, miten työtä toteutetaan ja millaisissa raameissa. Nämä on käytävä koko henkilöstön kanssa selkeästi läpi, jotta yhdenmukaisuus säilyisi.” Työterveyshuollon rooli työskentelytapojen selvittämisessä on ollut suositella sopivaa kombinaatiota työntekijöille. ”Esimerkiksi hybridityöskentelyä olemme tarjonneet vaihtoehtona henkilöille, joille on ollut siitä työssä jaksamisen kannalta merkitystä”, Ojanperä avaa ja jatkaa: ”Joissakin yrityksissä on hyödynnetty myös satelliittiyksikön perustamista työntekijöiden käyttöön, josta on ollut myös hybridityöskentelymallin toteuttamisen näkökulmasta runsaasti hyötyä.”

Jos sinua kiinnostaa kuulla hybridityöskentelystä ja sen hyödyistä enemmän, oma työterveyshoitajasi kertoo mielellään lisää!