04 syys Hoidon tarpeen arviointi Härmämedissä
Härmämedin hoidon tarpeen arviointia on kehitetty vastaavan sairaanhoitaja Annukka Mäen opinnäytetyön pohjalta.
Jo 20 vuotta hoidon tarpeen arviointia tehnyt Annukka Mäki oli jo pitkään halunnut päästä kehittämään hoidon tarpeen arviointia, ja sopiva tilaisuus aukesi opinnäytetyön myötä. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK- opinnäytetyö käsitteli työterveyshuollon hoidon tarpeen arviointiprosessia Härmämedin henkilökunnan kokemana, minkä lisäksi opinnäytetyössä etsittiin kehittämisideoita laadukkaamman prosessin takaamiseksi. Mäki halusi tutkimuksessa korostaa moniammatillista osaamista ja sen parempaa hyödyntämistä.
” Hoidon tarpeen arvioinnissa ammattihenkilö haastattelee ja havainnoi asiakasta selvittääkseen hänen oirekuvaansa ja arvio edellyttääkö asiakkaan terveydentila neuvontaa- ja ohjausta, työ- ja toimintakyvyn arviota tai sairaanhoitoa sekä sitä ovatko asiakkaan oireet kiireetöntä vai kiireellistä hoitoa vaativia. Lisäksi hän arvioi minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa tutkimusta ja hoitoa asiakas tarvitsee.” Mäki avaa innostustaan aiheeseen.
Viestintä kuntoon
Mäen mukaan onnistunut hoidon tarpeen arviointi on keskeistä etenkin työterveyspainotteisen sairaanhoidon toimivuuden kannalta. Hoidon tarpeen arvion onnistuminen vaikuttaa koko työterveyshuollon sujuvuuteen sekä tietenkin asiakkaan laadukkaan hoitopolun luomiseen.
Mäen mukaan työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttöä on tutkittu useissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa, joissa on käynyt ilmi, että vain noin kolmasosa tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveysasioissa aikaa varanneista kävi fysioterapeutin tai psykologin vastaanotolla.
”Asiakkaalle tulisi viestiä paremmin siitä, että työterveyshuollossa on moniammatillista osaamista ja useita eri kanavia asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi alkukartoitus työterveyshoitajan tai työfysioterapeutin vastaanotolla ennen lääkärinaikaa nopeuttaa hoitopolkua. Hoitajan tai työfysioterapeutin suoravastaanotolla voi saada akuutisti neuvoa omahoitoon, mikä taas nopeuttaa työhön paluuta. Parhaimmillaan asia voi ratketa jo hoidon tarpeen arvioinnissa, eikä fyysistä vastaanottoa tällöin tarvita.”
Yksi opinnäytetyössä esiin nousseista kehityskohteista oli työterveyshuollon palveluiden parempi tiedottaminen asiakasyrityksille. Työterveyshuollon asiakkailla voi olla eritasoisia sopimuksia, sopimus voi olla lakisääteinen tai siihen voi sisältyä erilaisia sairaanhoitopalveluita. Asiakkaalla voi olla myös erilaajuisia sopimuksia oman sairauskassan kautta. Mäen tutkimuksessa nousi esiin myös näiden taustatietojen ajantasaisuuden tärkeys.
”Jokaisessa puhelussa ja vastaanotolla peilataan näihin taustatietoihin, jotta asiakasta osataan palvella sopimusten mukaisesti. Kun taustatiedot ovat kunnossa ja asiakas on tietoinen oman työpaikan sopimuslaajuudesta, on asiointi työterveyshuollossa sujuvaa niin asiakkaan kuin työterveyshuollonkin kannalta”, Mäki toteaa.
Sujuvuutta hoidon tarpeen arviointiin
Opinnäytetyössään Mäki haastatteli Härmämedin henkilökuntaa heidän kokemuksistaan ja kehittämisehdotuksistaan hoidon tarpeen arvioinnista, arvioinnin kirjaamisesta sekä arvioinnin ohjeistuksesta.
”Ensin kartoitin hoitajilta ja fysioterapeuteilta heidän mielestään sellaisia oirekuvia, joissa heidän on haastava arvioida asiakaan hoidon tarvetta. Näiden oireiden pohjalta taas tein lääkäreille kyselyn, jonka avulla loin fraasiston kyseisille oireille. Tällä lailla hoidon tarpeen arviointi helpottuu; jos asiakas soittaa vaikkapa tuki- ja liikuntaelinvaivasta, fraasistosta pystytään katsomaan oikeat kysymykset, joita asiakkaalle esitetään. Sen mukaan asiakkaan pystyy helpommin ohjaamaan oikealle taholle, kuten lääkärille tai fysioterapeutille”, Mäki selittää.
Uusi toimintamalli on nyt otettu Härmämedille käyttöön, ja muutoksia tehdään tarvittaessa lisää, jotta palvelusta saadaan entistäkin sujuvampaa.
Härmämedin hoidon tarpeen arvion aukioloajat muuttuvat 1.9 2024 alkaen, uudet ajat ovat:
Ma- to klo. 8.00–15.00
Pe klo 8.00–13.00